Mistä maailma puhuu – Mielipidekirjoitus ”Halpa sähkö ilman toimituskykyä on harha”

Suomessa on totuttu puhumaan sähkön hinnasta kuluttajan näkökulmasta. Se on tietysti ymmärrettävää. Jokainen meistä näkee sähkölaskun omassa arjessaan, ja tuulisena päivänä nollille painuva pörssisähkö tuntuu hyvältä.

Mutta jos katsomme vain päivän hintaa, näemme vain pienen osan totuudesta.

Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva kysymys ei ole se, kuinka halvalla sähköä saadaan yhtenä tuulisena tuntina. Ratkaisevaa on toimituskyky. Pystymmekö toimittamaan sähköä silloin, siellä ja siinä mittakaavassa kuin teollisuus, kodit ja huoltovarmuus sitä vaativat?

Tämä kysymys koskee koko Suomea, mutta se näkyy juuri nyt poikkeuksellisen konkreettisesti meillä Kokkolan seudulla.

Kokkolan ja Kruunupyyn rajalle suunniteltu Arctialin vähähiilisen alumiinin tehdashanke on tästä loistava esimerkki. Jos hanke etenee, kyse ei ole mistään pienestä lisäkuormasta sähköverkkoon, vaan satojen tuhansien tonnien vuosituotantoon tähtäävästä jättiläisestä. Samalla tavalla uudet vetyhankkeet ja datakeskukset haastavat Suomea aivan uudenlaiseen toimituskykyyn.

Näissä hankkeissa ei lopulta ratkaise juhlapuhe, vaan raaka infra. Onko verkkoa? Onko liittymiä? Onko kapasiteettia? Kestääkö energiajärjestelmä investoijan todellisen aikataulun?

Tätä kokonaisuutta ei rakenneta pelkällä halvan sähkön mielikuvalla.

Uusiutuva energia on Suomelle huikea mahdollisuus ja suurin syy siihen, miksi kansainväliset investoijat kiinnostuvat meistä. Samalla on uskallettava tunnustaa alan rajut kasvukivut. Tuulisina päivinä hinta painuu nollaan, mutta vähätuulisina päivinä ja kulutushuippujen aikana tilanne on täysin toinen.

Sähköjärjestelmä ei voi perustua vain siihen, että rakennamme summanmutikassa lisää megawatteja. Tarvitsemme joustoa, varastointia, säätökykyä ja pitkäjänteisiä investointeja. On selvää, että jos kukaan ei maksa järjestelmän vakaudesta, sitä ei myöskään synny!

Karhunnevankankaan 188 megawatin tuulipuiston tuore yrityssaneeraus on tästä raju muistutus. Markkina ei ole riskitön edes siellä, missä tuotanto on päästötöntä. Tämä ei ole argumentti uusiutuvaa energiaa vastaan – päinvastoin. Se on argumentti sen puolesta, että uusiutuvaa energiaa pitää rakentaa osaksi kestävää ja ennustettavaa järjestelmää.

Toinen liian vähälle huomiolle jäävä asia on huoltovarmuus.

Energia ei ole enää pelkkää kauppatavaraa. Se on kriittistä turvallisuuspolitiikkaa. Sota Euroopassa, hybridivaikuttaminen ja kyberuhat ovat muuttaneet pysyvästi sen, miten meidän pitää energiasta ajatella.

LNG-ratkaisut, paikallinen omavaraisuus ja fyysinen suojaus eivät ole mitään teknisiä yksityiskohtia. Ne ovat edellytys sille, että yhteiskunnan rattaat pyörivät ja kodit pysyvät lämpiminä myös häiriötilanteissa.

Siksi me vahvistamme Kokkolassa parhaillaan energiajärjestelmän toimituskykyä yli 100 miljoonan euron investointikokonaisuudella. Investoimme parhaillaan suoraan lämmöntuotannon tehostamiseen ja kaukolämpöverkkoon. Kyse ei ole vain tästä päivästä, vaan varautumisesta tulevien sukupolvien tarpeisiin. Teemme työtä pitkällä tähtäimellä.

Tällä kaikella on hinta. Vastuullinen energiayhtiö ei voi tuijottaa vain seuraavaa kvartaalia. Sen pitää investoida vuosikymmeniksi eteenpäin. Se vaatii pääomia, ja joskus myös epämukavia keskusteluja siitä, mitä toimitusvarmuus oikeasti maksaa.

Siksi poliittisissa linjauksissa ja julkisessa keskustelussa pitäisi sähkön hinnan lisäksi puhua aina sähkön toimituskyvystä.

Se kunta tai alue, jolla on tarjota valmista ja vakaata energia-infraa, voittaa tulevaisuuden työpaikat. Investoinnit eivät mene sinne, missä sähkö on paperilla halvinta. Ne menevät sinne, missä energiaa on saatavilla luotettavasti ja riittävässä mittakaavassa.

Tämä on alueellisen elinvoiman ydinkysymys.

Jos energiayhtiöitä ohjataan vain painamaan hintoja alas tässä hetkessä, heikennetään samalla juuri sitä infrastruktuuria, jonka varassa uudet työpaikat ja huoltovarmuus lepäävät.

Halpa sähkö on hyvä asia. Mutta halpa sähkö ilman toimituskykyä on harha.

Suomen ei pidä tavoitella energiajärjestelmää, joka näyttää hyvältä yksittäisen tunnin hinnassa, mutta ei kestä teollisuuden ja turvallisuuden todellisia vaatimuksia. Meidän pitää rakentaa järjestelmä, joka on kohtuuhintainen, puhdas ja ennen kaikkea toimitusvarma.

Se on Kokkolan, Keski-Pohjanmaan ja koko Suomen kilpailukyvyn kysymys.

Kirsi Hautala

Toimitusjohtaja

Kokkolan Energia